25. maaliskuuta 2016

Kun ei pysty ompelemaan....

voi tehdä siivousta kaiken maailman
jemmalaatikoissa.
Samalla tulee tehtyä pientä 
aikamatkailu menneisiin
töihin...


jemmalaatikosta löytyi esim.
minun ensimmäisiä tilkkublokkeja.
Ihan silmiä särkee nyt katsella
noita blokkeja.
Miten olenkaan yhdistänyt noin kauniin ruskakankaan
epäonnistuneesti :)
Varmaan olen alitajunnassa ymmärtänyt, että
kankaat eivät sovi yhteen, sillä
blogit ovat jääneet blokeiksi.

Toisen yllätyspussin sisältö
toi mieleeni ystäväni Kathrine' n.
Pussissa oli jäännöspalat hänen 
tekemästä työstä...


Ystäväni meni aloittelijan tilkkutyökurssille. 
Kurssin veti Coloradossa 
olevan tilkkukangaskaupan pitäjä.
Ystäväni ei ollut oikeastaan 
koskaan ommellut koneella, joten
aloittelijan kurssin olisi
kuvitellut olleen hänelle juuri sopiva.
Mutta ei ollut :) Ilmeisesti
amerikkalainen käsitys aloittelijasta
on hieman eri kuin suomalaisen.
Ystäväni sai tehtyä jotenkuten 
kaikki blogit, mutta kokonaisuus
ei ollut esityskelpoinen.
Hän olisi halunnut laittaa työn
makuuhuoneessa seinälle.
Ystävänä ehdotin, että josko
saisin purkaa kaikki blogit ja kasata
ne uudestaan :)   Muistan
ikäni ystäväni ilahtuneen hymyn.
Nyt työ on ollut ystäväni makuuhuoneessa seinällä jo 15 vuotta. Valokuvakin on jossakin -
jossakin toisessa jemmalaatikossa.

Ja siivous jatkuu seuraavaan
jemmalaatikkoon.....
Maritta




4 kommenttia:

Irma kirjoitti...

Olen myös joskus ihmetellyt ja miettinyt alkuaikojen tilkkutöitä:) Mutta jostakinhan se on aloitettava ja oppia ikä kaikki, vaikka eipä sitä nytkään aina tyytyväinen ole aikaansaannoksiinsa;)

Marle kirjoitti...

Kiinnostavaa aikamatkailua! Onnekseni muutama kamalin alkuinnostuksessa tehty työ on koiranpeittoina jo revennyt ja päätynyt roskiin! Tilkkuliivi on jossain tallessa, mutta en mielelläni näe sitäkään. Syyskankaasi on tosi kaunista.

Helena kirjoitti...

Aikamatkat ovat kivoja. Syksyllä, kun meillä oli 26 tunnin sähkökatko, lajittelin omat neulelankani. Huh huh! Uhkasin, etten laita lankoja enää takaisin kaappiin, joten aloin neulomaan niistä 45-50 cm leveitä kaitaleita koneella, pituutta 190 cm. Ompelin 3 kaitaletta yhteen ja virkkasin reunuksen. Näin valmistui 4 torkkupeittoa joulupukin konttiin. Peitot löytyvät blogista Tanssiva tikki (jouluaaton postaus).
Jänteiden rasitusvammat ovat ikäviä. Itselläni on ollut tennis- ja golfkyynärpää lukuisia kertoja molemmissa käsissä, kerran jäätynyt olkapää molemmilla puolilla. Ranteet ovat vielä ehjinä pysyneet nivelet. Itse käytän apuna kylmähoitoa: joko kylmägeeli tai sitten pakastimessa ollut jyväpussi 10 minuutiksi kipeälle kohdalle. Myös hieronta rasituksen jälkeen auttaa.

Tilkku & Tilkku kirjoitti...

Toivottavasti kätesi on jo parantunut. Huh huh, on sulla ollut purkaminen niissä blokeissa.